Post by Nadica (She/Her) on Jun 29, 2024 22:32:44 GMT
Korona on yhä Suomen tappavin virustauti – ensi syksynä ilmaisia rokotteita riittänee 1,4 miljoonalle suomalaiselle - June 26, 2024
Kuolleisuudella mitattuna korona on yhä Suomen tappavin virustauti. Yksi syy tähän ovat kahden viime vuoden myöhästyneet koronarokotukset, jonka takia erityisesti vanhuksia kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Lapin hyvinvointialueen infektiotautien ylilääkärin Markku Broaksen mukaan syystalven 2023 koronakuolemat ja ylikuolleisuus väestöön suhteutettuna olivat EU:n korkeimpia.
– Virustaudeista korona aiheuttaa eniten kuolemia Suomessa. Viime syksynä rokotukset viipyivät ja ihmiset ennättivät jo sairastua: Sitä kautta kuolleisuus lisääntyi.
Koronarokotteet saapuivat maahan jo syyskuussa, mutta ihmisille niitä annettiin vasta loka-marraskuussa. Myöhäinen ajankohta aiheutti paikoin myös rokotekaaoksia ihmisten tungeksiessa rokotuksiin.
Tulossa rokotteita 1,4 miljoonalle suomalaiselle
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön Taneli Puumalaisen mukaan koronarokotteita hankitaan Suomeen ensi syksyksi 1,2 miljoonaa annosta Comirnaty-koronarokotetta.
– Huolellisella käsittelytekniikalla rokoteampullista voi saada kuuden annoksen sijaan seitsemän annosta eli tuo 1,2 miljoonaa annosta riittänee 1,3 -1,4 miljoonan henkilön rokotuksiin, Puumalainen toteaa.
Viime kaudella rokotteita kului yhteensä noin miljoona annosta. Rokotteiden järjestämisestä ja esimerkiksi niiden aikataulutuksesta vastaavat tartuntatautilain mukaan hyvinvointialueet. THL:n suositus on, että rokotukset toteutetaan aiempaa aikaisemmin ja kahdessa vaiheessa.
Rokotteita mahdollisesti myös apteekkeihin
Rokotteita saatetaan saada myös apteekkeihin. Tällöin kuka tahansa voisi matalalla kynnyksellä ostaa rokotuksen, kunhan hänellä on siihen vain resepti – ja toki myös rahaa rokotteen ostamiseen.
Asia selviää Puumalaisen mukaan lähiviikkojen aikana. Apteekkimyynnistä ei kuitenkaan päätä ministeriö vaan lääkefirmat itse.
– Toivomme, että rokotteet tulisivat myös apteekkimyyntiin, Puumalainen toteaa.
Samaa toivoo myös Markku Broas.
– Meillä saa kaikenlaisia rokotteita apteekista. Saa esimerkiksi vesirokko-, puutiaisaivokuume- ja vyöruusurokotteita. Se on hyvä asia, mutta ei esimerkiksi vesirokko tautina ketään tapa tai aiheuta sellaista vakavaa tautia kuten korona.
Rokotteiden mahdollisesta saatavuudesta saati hinnasta ei ole vielä tietoa. Esimerkiksi apteekista ostettava influenssarokote on edellisinä vuosina maksanut noin 15-50 euroa.
Broaksen mukaan kuolleisuuden lisäksi koronavirus aiheuttaa tilastojen mukaan myös enemmän sairastavuutta ja jälkitauteja kuin esimerkiksi influenssavirus.
– Tutkimusten mukaan viisi-kymmenen prosenttia koronaviruksen sairastaneista kärsii myös koronan jälkitaudeista, eli niin sanottu long covidista, joka kestää yli kuukauden.
Broas peräänkuuluttaisikin rokotusten mahdollisuutta yhä suuremmalle osalle väestöä. Jos rokotteita annettaisiin isommalle osalle suomalaisia myös yksilöllisen harkinnan perusteella, vähenesivät myös esimerkiksi sairauspoissaolot.
– Siinä säästettäisiin varmasti jopa satoja miljoonia euroja.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstö ei Suomessa saa koronarokotetta toisin kuin monissa muissa EU-maissa.
– Se on aika poikkeuksellista. Esimerkiksi influenssarokote kuuluu sote-henkilöstölle, mutta koronarokote ei. Koronassa tautitaakka on kuitenkin suurempi. Virustaudit aiheuttavat paljon poissaoloja, ja terveydenhuollon resurssit ovat ennestään todella niukat.
Kuolleisuudella mitattuna korona on yhä Suomen tappavin virustauti. Yksi syy tähän ovat kahden viime vuoden myöhästyneet koronarokotukset, jonka takia erityisesti vanhuksia kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Lapin hyvinvointialueen infektiotautien ylilääkärin Markku Broaksen mukaan syystalven 2023 koronakuolemat ja ylikuolleisuus väestöön suhteutettuna olivat EU:n korkeimpia.
– Virustaudeista korona aiheuttaa eniten kuolemia Suomessa. Viime syksynä rokotukset viipyivät ja ihmiset ennättivät jo sairastua: Sitä kautta kuolleisuus lisääntyi.
Koronarokotteet saapuivat maahan jo syyskuussa, mutta ihmisille niitä annettiin vasta loka-marraskuussa. Myöhäinen ajankohta aiheutti paikoin myös rokotekaaoksia ihmisten tungeksiessa rokotuksiin.
Tulossa rokotteita 1,4 miljoonalle suomalaiselle
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön Taneli Puumalaisen mukaan koronarokotteita hankitaan Suomeen ensi syksyksi 1,2 miljoonaa annosta Comirnaty-koronarokotetta.
– Huolellisella käsittelytekniikalla rokoteampullista voi saada kuuden annoksen sijaan seitsemän annosta eli tuo 1,2 miljoonaa annosta riittänee 1,3 -1,4 miljoonan henkilön rokotuksiin, Puumalainen toteaa.
Viime kaudella rokotteita kului yhteensä noin miljoona annosta. Rokotteiden järjestämisestä ja esimerkiksi niiden aikataulutuksesta vastaavat tartuntatautilain mukaan hyvinvointialueet. THL:n suositus on, että rokotukset toteutetaan aiempaa aikaisemmin ja kahdessa vaiheessa.
Rokotteita mahdollisesti myös apteekkeihin
Rokotteita saatetaan saada myös apteekkeihin. Tällöin kuka tahansa voisi matalalla kynnyksellä ostaa rokotuksen, kunhan hänellä on siihen vain resepti – ja toki myös rahaa rokotteen ostamiseen.
Asia selviää Puumalaisen mukaan lähiviikkojen aikana. Apteekkimyynnistä ei kuitenkaan päätä ministeriö vaan lääkefirmat itse.
– Toivomme, että rokotteet tulisivat myös apteekkimyyntiin, Puumalainen toteaa.
Samaa toivoo myös Markku Broas.
– Meillä saa kaikenlaisia rokotteita apteekista. Saa esimerkiksi vesirokko-, puutiaisaivokuume- ja vyöruusurokotteita. Se on hyvä asia, mutta ei esimerkiksi vesirokko tautina ketään tapa tai aiheuta sellaista vakavaa tautia kuten korona.
Rokotteiden mahdollisesta saatavuudesta saati hinnasta ei ole vielä tietoa. Esimerkiksi apteekista ostettava influenssarokote on edellisinä vuosina maksanut noin 15-50 euroa.
Broaksen mukaan kuolleisuuden lisäksi koronavirus aiheuttaa tilastojen mukaan myös enemmän sairastavuutta ja jälkitauteja kuin esimerkiksi influenssavirus.
– Tutkimusten mukaan viisi-kymmenen prosenttia koronaviruksen sairastaneista kärsii myös koronan jälkitaudeista, eli niin sanottu long covidista, joka kestää yli kuukauden.
Broas peräänkuuluttaisikin rokotusten mahdollisuutta yhä suuremmalle osalle väestöä. Jos rokotteita annettaisiin isommalle osalle suomalaisia myös yksilöllisen harkinnan perusteella, vähenesivät myös esimerkiksi sairauspoissaolot.
– Siinä säästettäisiin varmasti jopa satoja miljoonia euroja.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstö ei Suomessa saa koronarokotetta toisin kuin monissa muissa EU-maissa.
– Se on aika poikkeuksellista. Esimerkiksi influenssarokote kuuluu sote-henkilöstölle, mutta koronarokote ei. Koronassa tautitaakka on kuitenkin suurempi. Virustaudit aiheuttavat paljon poissaoloja, ja terveydenhuollon resurssit ovat ennestään todella niukat.